Ryhmäläisten kirjoittamat tekstit

Näyttelyissä on yleensä muodossa tai toisessa tekstiä, joka johdattaa vierailijan näyttelyyn. Art Battle -näyttely ei ole poikkeus. Näyttelyn infotilassa on lyhyet salitekstit, joissa kerrotaan näyttelystä sekä neljän Art Battle -ryhmän kokonaisuuksista. Jos päättää olla lukematta tekstejä, näyttelyn idea ei välttämättä avaudu tai ainakin näyttelykokemus on erilainen. Taideteoksista ja kokonaisuuksista voi toki nauttia ilman, että tuntee tarkemmin näyttelyn taustaa ja konseptia.

12.11.2016 ryhmät esittelivät suunnittelemansa teoskokonaisuudet. Tämän jälkeen oli vuorossa vielä yksi tehtävä. Miten viestiä teemoistaan ja ajatuksistaan yleisölle? Ryhmäläiset saivat kirjoittaa vapaassa muodossa näyttelyn salitekstin eli oman kokonaisuutensa esittelyn. Kirjoituksen ei tarvinnut olla aivan viimeistelty. Museon henkilökunta lyhensi ja muokkasi ryhmien kirjoituksista näyttelyn seinille tulevat salitekstit. Tässä postauksessa pääsette kuitenkin lukemaan kaikkien neljän osallistujaryhmän tekstit juuri siten, miten he ovat sanansa asetelleet. Aloitetaan vaihteeksi ryhmästä 4.

Kuva / bild: Teemu Vaahtera

TEAM 4: Ohitetut unelmat

Työprosessi ideointivaiheessa kohti valmista näyttelyä on ollut mielenkiintoinen. Simo Kuntsin laaja taidekokoelma sisältää mm. valokuvia, grafiikkaa, maalauksia, valokuvia, piirroksia, veistoksia. Prosessin edetessä alkoivat yhteiset tavoitteet hahmottua ja konkretisoitua, ja lopulta ratkaisevat valinnat löytyivät yllättävänkin helposti.

Ideointi ja mind map

Mind map osoittautui hyväksi työkaluksi, jonka avulla ideoimme termejä, jotka kuvailisivat ja tukisivat kokonaisuuden päämäärää. Halusimme näyttelystä selkeän, helposti lähestyttävän ja elämyksellisen. Muita avainsanoja olivat leikkimielisyys, lämpö, huumori ja empatia. Perinteisen luontokuvien sijaan halusimme tavoitella sielunmaisemaa ja mielenmaisemaa. Tavoitteena on innostava näyttely, jossa haluamme välttää liian virallista tunnelmaa.

Kohti teemaa Teosten tulisi toimia sekä yksittäin että tarinallisena jatkumona. Ratkaiseva askel lähti liikkeelle "Unelmia"-ajatuksesta, josta päädyimme sanapariin "Ohitetut unelmat". Unelmat pitävät sisällään paljon: rakkaus, yhdessäolo, yksinolo, tulevaisuus, mahdollisuudet, menneet, nykyiset ja tulevat. Samalla teemassa on tärkeä kytkös Simo Kuntsiin. Hän haaveili taiteilijan ammatista ja tuki nuorten taiteiljoiden unelmia ja arkea ostamalla heidän töitään. Konkreettisesti kokonaisuus alkoi rakentua Juhani Linnovaaran Me Kaksin -teoksen ympärille. Se oli ensimmäinen teos, josta kaikki ryhmässä pitivät. Se auttoi myös kokonaisuuden ja linjan löytämisessä.

  

”Ohitetut unelmat” ja miten haluamme viestiä konseptistamme

Olemme valinneet näyttelyn teemaksi ”Ohitetut unelmat”. Haluamme viestiä näyttelyllämme, että ihmisyyteen kuuluvat unelmat ja kaipaus. Unelmat antavat voimaa, toivoa ja elinvoimaa. Ohitettu unelma voi olla saavutettu tai myös saavuttamaton unelma. Unelmasta luopuminen voi olla kasvun paikka. Toisaalta unelman täyttyminen voi olla hämmentävää. Silloin abstrakti ajatus konkretisoituu ja kaikesta tuleekin todellista. Ohitetut unelmat on teemana monitasoinen ja sitä voi tarkastella menneen, nykyisyyden ja tulevaisuuden näkökulmasta. Unelmat eivät ole vain vaaleanpunaista pumpulia, vaan myös jännitteitä ja ristiriitoja herättävää liikehdintää.

Ohitetut unelmat voisi kiteyttää myös sanomalla : Päättymätön tarina – Never ending story

Kokonaisuuden rakentuessa oli jo selvää, että haluaisimme mukaan jotain muutakin elämyksellisyyttä, kenties muiden aistien ottamista käyttöön näyttelyn kokonaisuudessa. Ne olisivat pieniä mausteita, joilla haluamme täydentää ja tukea näyttelyä.

Olisi hienoa, jos Kuntsille löytäisi juhlavuonna yhä useampi kävijä. Siksi olisi kiva saada mukaan jotain sellaista elämyksellisyyttä, joka toisi museon lähemmäksi myös ennakkoluuloisille.

Tero Laaksosen ”Ohitetut unelmat” –teoksen yhteyteen löytyi luontevasti ajan  musiikilliseen henkeen sopiva Top 10 –lista.

Lisäksi halusimme viestiä kokonaisuudesta myös runon avulla:

”Moon sun 
kuu ja aurinko,
jossei ne satu paistamaan”
(Arto Juurakko)

Teokset ja perustelut

Linnovaara Juhani, Me kaksin 1979

Tämä teos ja tunnelma herättää aistit valppauteen ja herämään johonkin. Unelmat ovat mahdollisuuksia etsiä jotain yötaivaalta ja kulkea kohti aamunkoittoa. Me kaksin varmistamme kuinka yhteen sovimme kulkemaan neuvoilla joita maa ja taivas antavat.

Teos on yhtäaikaa hauska, tummanpuhuva, leikkisä, synkkä, herkkä ja arvoituksellinen. Tunnelmaltaan monikerroksinen ja herättää kysymyksiä. Lähes sarjakuvamainen tunnelma, jossa haluaisi tietää, mitä seuraavassa kuvassa tapahtuu.

Salmenkivi Maiju, Under the shade 2011

Teoksessa on sitä mystistä " jotain".  Työ kiinnitti heti ryhmäläistemme huomion  ja pääsimme sen valinnasta nopeasti yksinmielisyyteen. Teos käy  myös vuoropuhelua Linnovaaran ”Me Kaksin” -teoksen kanssa. Kummassakin työssä ainakin osa unelmaa on unelma rakkaudesta. Kummassakin työssä on pariskunta, mutta Salmenkiven teoksen kolmas hahmo tuo työhön jännitteen ja herättää kysymyksiä. Värimaailma ja tunnelma työssä on yhtä aikaa heleä ja synkkä, toiveikkaan onnellinen ja musertuneen toivoton, riippuen mihin hahmoon katsoja suuntaa huomionsa.

Moni katsoja voi tuntea tässä  paljon ajatuksia, muistoja ja romantiikkaa. Omia kokemuksia elämästään kuinka aikoinaan ”amerikan raudassa” istuen tunsi moottorin syvän värinän iholla. Hiusrasvaa ja huulipunaa, bensan ja pakokaasun tuoksuja, autoradiossa soivat aikakauden iskelmät.

Laaksonen Tero, Ohitetut Unelmat 1979

Tässä työssä on hienoa realismia sekä ajatonta romantiikkaa. Siitä voi visuaalisesti nauttia sisustuksessa sellaisenaan kuvan auton (autojen) kauniine muotoineen ja muuttuvine väreineen. Kauniin valkoisesta autosta ajan saatossa kuoriutuu ruosteen ruokkimat monet hienot värisävyt. Moni katsoja voi tuntea tässä  paljon ajatuksia, muistoja ja romantiikkaa. Omia kokemuksia elämästään kuinka aikoinaan ”amerikan raudassa” istuen tunsi moottorin syvän värinän iholla. Hiusrasvaa ja huulipunaa, bensan ja pakokaasun tuoksuja, autoradiossa soivat aikakauden iskelmät.

Goethem Jan, Van Onnenpyörä 1967

Riehakkaan värikäs teos, jossa on lukuisia yksityiskohtia. Kokonaisuus on runsauden tarjotin, joka lähentelee mielettömyyttä, jopa kaaosta. Teos muistuttaa sirkusmaista onnenkauppaa ja unelmien tavoittelua. Lukuisat yksityiskohdat paljastuvat tarkemmin, kun teosta tarkastelee kiireettömästi.  Onnenpyörä, jossa ei voi aina tietää, osuuko arpa punaiselle vai mustalle.

Pero Luostarinen, Silta

Silta yhdistää menneen ja tulevan, uuden ja vanhan, unelmat ja todellisuuden. Teos on jopa kohtalokas rakenteeltaan. Siinä on samalla haurautta, joka sopii erityisesti toisen teoksen, valtatien pariksi.

Stark Larry May 10th, 1970  

Realistinen ja iskevä teos, väritykseltään yksinkertainen ja koruton. Siinä on valtatie ja vihreä kyltti, jossa lukee: 

"Welcome to Iowa

Have a safe trip

Please obey our traffic laws"

Eli "tervetuloa Iowaan, turvallista matkaa, noudatathan liikennesääntöjämme". 

Joku näkee siinä Amerikan, mikä oli aika monelle suomalaiselle sekin unelma. Ehkä tämä on kuitenkin enemmän henkinen ajatus ja ehkä myös se unelmien tulevaisuuteen kurottava osa: tervetuloa kohti uutta, uusia unelmia, turvallista ja hyvää matkaa.

Teoksessa on myös hyvällä tavalla realistinen ja toiveikas unelma, joka johdattaa ajatukset siihen mitä voi edessä olla. Siinä on liikkuva ja etenevä tunnelma: ei jäädä haikailemaan tai haihattelemaan, vaan mennään kohti asioita, vakaasti, hurjastelematta, mutta kuitenkin päättäväisesti.

Teksti: Marianne Nygård

TEAM 3: Nainen minussa

TEAM 2: Kaamos

Kakkossalin teosten valinnassa innoituksen lähteenä on ollut suomalainen sielunmaisema ja kaamos. Ryhmän kanssa puhuimme siitä, että kaamos ei ole vain ajanjakso, jolloin aurinko ei näyttäydy. Se on paljon muutakin. Ryhmässämme oli kaksi vaihto-oppilasta (Australiasta ja Amerikasta). Heidän havaintonsa vaihto-oppilasajasta ja kokemuksista Suomesta ja suomalaisista, ovat avanneet meille muille ryhmäläisille uuden näkökulman meille ehkä itsestään selvään suomalaiseen mentaliteettiin. He näkevät rauhan ja hiljaisuuden arvoina, joita me suomalaiset emme itse huomaa.

Valitsemissamme teoksissa näkyy teeman ns. fyysinen ja henkinen puoli. Ne ovat tummia ja pimeitä kuten kaamos ja niitä katsellessa herää samoja vahvoja tunteita, joita varmasti kaamos herättää jokaisessa. Valoisa ja vaalea huone tasapainottaa noita tunteita ja tuo teokset voimakkaasti esiin.

Valitsemamme teokset kuvaavat hyvin kaamoksen monipuolisuutta ja sitä, että se ei ole vain jotain mikä näkyy luonnossa, vaan jotain mitä tapahtuu meissä ihmisissä yhtä paljon. Pimeyden keskellä nauttii entistä enemmän valon pilkahduksista. Olivat ne sitten auringonsäteitä, tähtiä, hyviä ystäviä tai hiljalleen palavia tuoksukynttilöitä. 

Ryhmässämme oli kaksi vaihto-oppilasta (Australiasta ja Amerikasta). Heidän havaintonsa vaihto-oppilasajasta ja kokemuksista Suomesta ja suomalaisista, ovat avanneet meille muille ryhmäläisille uuden näkökulman meille ehkä itsestään selvään suomalaiseen mentaliteettiin. He näkevät rauhan ja hiljaisuuden arvoina, joita me suomalaiset emme itse huomaa.

Jan Kenneth Weckmanin teos ”Kuljemme samaa tietä” oli ryhmämme ensimmäinen teosvalinta. Se kuvaa hyvin suomalaista mielenmaisemaa kaamoksen aikana. Teos itsessään näyttää hyvin synkeältä talvimaisemalta, ehkä kaukaisen horisontin takia. Siinä on kuitenkin kaipausta jonnekin kauas; ehkä kotiin, saunaan tai muualle lämpimään. Teoksen nimi kertoo, että monet kokevat ja käyvät samaa henkistä polkua ja kaipaavat yhtä paljon. Se yhdistää meitä ja luo arvostuksen tähän melankoliseen synkeään matkaan kohti parempaa.

Erässä tapaamisessa pohdittua:
Itse olemme kiinnittäneet tämän projektin myötä ympärillä tapahtuviin asioihin ja muutoksiin, niin luonnossa kuin ihmisessä. Toivottavasti myös näyttely herättää kävijät pohtimaan samoja asioita. 
Vaihto-opiskelijat näkevät rauhan ja hiljaisuuden arvoina, joita me suomalaiset emme itse huomaa.
Tänä syksynä on mediassa puhuttu kovasti tanskalaisesta hyggeilystä. Kutsumme näyttelykävijät hyggeilemään omaan näyttelytilaamme…

TEAM 1: Löydä itsesi

Observing Ostrobothnia – Pohjanmaan kulttuuri kohtaa maahanmuuttajat -projektin tavoitteena on tehdä Pohjanmaata ja sen kulttuuria tunnetuksi maahanmuuttajille. Erikulttuuristen yhteisöjen välinen kuilu on kasvanut poikkeuksellisen suureksi, ja ensimmäinen askel kotoutumiseen ja yhteisöllisyyteen lähtee alueen kulttuurista: ympäristöön, sen toimintaan ja toisiimme tutustumisesta.

Tutustuminen lähtee siitä, että tunnemme myös itsemme ja että voimme elää, kuten meidät on luotu. On tärkeää, että jokainen ihminen saa syntymästään saakka löytää itsensä ja saa ilmaista omia tunteitaan ja ajatuksiaan. Häkkilinnut eivät lennä eivätkä näe elämänpolkujen kauneutta. Meidän on annettava tilaa itsellemme ja toisillemme, jotta myös lapsemme saavat elää rauhaisassa ja turvallisessa yhteiskunnassa. Pysähdy tähän hetkeen ja kuuntele itseäsi. Löydä itsesi, jotta voit löytää toisen.

____________________________

Tiedäthän, että Art Battlen voittaja ratkeaa yleisöäänestyksessä. Mikä on sinun suosikkisi?
Näe ja koe näyttely ja toimi kisan tuomarina. Nähdään Kuntsilla!

Kom och se utställningen och medverka som domare i tävlingen! Vem lyckades bäst? Vilket av de fyra utställningskoncepten gör det djupaste intrycket? Art Battle avgörs genom publikomröstnins. Vi ses på Kuntsi!

HUOM! Lauantaina 26.8. ilmainen sisäänpääsy Art Battle -näyttelyyn
OBS! På lördag 26.8. fritt inträde till utställningen Art Battle

Katso päivän ohjelma / Se dagens program:

Art Battle x Kuntsi x ÄOY