Art Battle — voittaja | vinnaren

Nainen minussa -kokonaisuus äänestettiin Art Battlen voittajaksi!
Kokonaisuuden suunnittelivat Marja-Leena Kristo ja Marja-Riitta Hakala (kuvassa) sekä Ulla Härkönen-Saarela, Maija Minni, Sinikka Sauna-aho ja Tuulevi Sieppi. 

Kvinnan i mig röstaden till vinnare i Art Battle!
Gruppen bakom den vinnande verkshelheten består av Marja-Leena Kristo och Marja-Riitta Hakala (på bilden), Ulla Härkönen-Saarela, Maija Minni, Sinikka Sauna-aho och Tuulevi Sieppi.

ONNEA! GRATTIS!

Voittajajoukkue sai palkinnoksi bileet Kuntsilla ja kaikille osallistujille jaettiin kiitokseksi vuoden pituisesta yhteisestä matkasta toinen museomatka suositun Museokortin muodossa.

Vinnarlagets pris är ett privat party i Kuntsi museum för modern konst. Deltagarna och Kuntsi har bakom sig en gemensam museiresa på ett år. Museet tackar alla deltagarna genom att bjuda på en ny museiresa i form av det populära Museikortet.

Näyttely on avoinna sunnuntaihin 3.9. asti. | Utställningen är öppen till söndag 3.9.

Caleb & Lydia

Raija Koivisto haastatteli syksyllä 2016 Seinäjoen lukiossa olleita vaihto-oppilaita Caleb Jordania ja Lydia Strohfeldtia, jotka osallistuivat Art Battle -projektiin. 

Jordanin haastattelu on julkaistu aikaisemmin Mega-lehdessä ja molempien vastaukset ovat nyt luettavissa myös täällä blogissa.

Caleb

"I found my way to Finland through the Rotary International Youth Exchange program. RYE gives anybody between the ages 15-18 the chance to experience the world and a new culture. I have to admit that I am definitely not used to the amount of darkness that Finland endures during its winter months. I come from Colorado, so we have the cold and the snow and a little bit of darkness, but definitely not close to the amount that Finland has.

However, I do admire the Finnish people and how they deal with the amount of darkness and winter. They seem to change with the seasons, and seem to easily shift gears with ease from fall to winter. Even if it is dark and cold for hours upon hours, they seem to trudge through it by appreciating the company and friendships they have with each other and low key pretending that Finnish darkness is not even a thing. If you pretend it's not there, it must not be there, right?

allowing me to see once in a lifetime exhibits that I probably wouldn't have back home, which in turn allows me a greater and more vast appreciation of art. I believe that art is a one of the best ways for young people to express themselves.

Finland may be dark and cold and dreary for a handful of months throughout the year, but I can tell that people never lose hope because they always know that summer and sunlight are coming no matter what. And with that, I have such a deep appreciation for the, I guess you could call it, Finnish Sisu. The fact they persevere through times that seem impossible with a Finnish smile on their face.
Art Battle has taught me to have a stronger appreciation for the Art. Back home in the states, most art museums cost you something, they are definitely not free. In Finland, I have already gone to a handful of museums, where A) I have been able to get in for free because I am under 18 and B) All the museums are so easily accessible for everyone, no matter your age or mother tongue. They create places with a common goal of making sure the museum goer enjoys themselves as well as learn something about the art.

Thus overall, allowing me to see once in a lifetime exhibits that I probably wouldn't have back home, which in turn allows me a greater and more vast appreciation of art. I believe that art is a one of the best ways for young people to express themselves. It allows them to look at a world that has so many outside pressures and influences with a new perspective of optimism, choice, and freedom of thought. It not only allows young people to express themselves, but it also spreads an appreciation for art throughout cultures that may be losing hope in art, or don't see the value in art.”

Lydia

Your name, age and home country? 
Lydia Strohfeldt, 18, Australia 

How did you find your way Finland? 
I am currently a Rotary exchange student living in Finland. Growing up I have been interested in languages and multi-cultures; to not only experience countries for their tourist value, but to see it through the closest lens to a locals perspective: as a member of the community…as a resident. It is one thing to see famous monuments and eat foreign cuisine, but it is another to live inside and eat dinner with an international family. 

What does culture and art mean to you? 
I feel as though culture and art are often demoted in Australia, and shifted aside for the purpose of sporting pedestalisation. In schools the importance of the maths and sciences are highlighted, whilst once again arts subjects are cast aside as fine skills quite irrelevant to the ‘average Joe’. But people forget that they are so fundamental in the preservation of history, the conveying of thoughts, and perhaps the most expressive way of articulating one’s emotions. There is certain knowledge that helps advance and develop society, functioning practically – such as math and science. The arts and culture, however, help to sustain an identity, whatever that may be, and materialise the thoughts, beliefs and ideas we wish most to share. They are key to human conditioning, and an essential way of enjoying and attempting to understand this world and our lives as best as possible.

Are culture and art good for supporting (young) people’s wellbeing? 
As I just mentioned, culture and art serve in helping to explore, discover and express. Youth is a time when we start to become most inquisitive. In some sense it is the years of existential and identity crises –  it is during our teenage years, and so on, that we start to think properly and deeply for the first time in our lives. We hop on that road to growing up, therefore unlocking a world of new thoughts and feelings we often have no clue what to do with. Art and culture are therefore the perfect outlet. Films and novels help us via relatability, but to actually create ourselves, no matter what form of art (music, writing, dance, visual art), gives us the skill to process and collect what is going on inside our busy minds. It is due to this that I indeed believe art and culture are good for supporting young people’s wellbeing. 

How do you feel about the cold winter and this time with not so much light?  
I have grown up in Queensland, Australia…also known as “The Sunshine State”. Trust me, the irony is hilarious. I never appreciated the sun back home, and in many ways it was a bother. I previously expected the darkness to not worry me, but instead appear as cosy and somewhat comforting. This has proven to be true in some aspects, but I won’t deny that going to and from school in the dark is a challenge. It tends to drain me of life a little. I feel tired very often, and sometimes this leaves me just wanting to stand in the unsympathetic, dim rain at only 16.00 in the afternoon, pretending I’m in a sad movie. None-the-less, the ‘cosy’ aspect has prevailed in some ways. When I’m inside with friends and family, drinking coffee or eating a good meal, I appreciate it even more. It gives off a warmth that is far more than physical, and I find it incredibly comforting. I suppose this is related to our theme “polar nights”, as it reflects that the Finns fight through the gloom with a somewhat melancholy state of mind, therefore encapsulating the beauty in juxtapositions: suffering and pain can encourage love and sensitivity, in the dreariness of winter the Finns thrive on with strength and ‘sisu’; the cold darkness makes average places seem far more bright and warm. 

I’ve never worked on any form of exhibition before, so this project has taught me about the many simple yet incredibly important aspects you need to consider: lighting, positioning, flow, theme, target audience – how every decision you make affects the overall impact of the display. 

What has the art battle project taught for you? 
Although I’m not particularly talented when it comes to creating artwork myself, I do enjoy the arts and interpreting/appreciating whatever form it is in. It has therefore been nice to focus particularly on visual art, whilst spending time with the Finns. We have different cultural and social backgrounds, whilst I am the foreigner in this context, hence it’s interesting to work together and share our thoughts. I’ve never worked on any form of exhibition before, so this project has taught me about the many simple yet incredibly important aspects you need to consider: lighting, positioning, flow, theme, target audience – how every decision you make affects the overall impact of the display. It has also pushed me to be more vocal, as sometimes I like to think a lot but am not brave enough to share what I come up with. The group of people I have been with have been so encouraging and invested, however, that I’ve found myself wanting to become more and more involved as we progress further. Anything else you want to say? Nothing other than that I’m truly disappointed that I will not make it to the opening. I have really enjoyed being a part of this battle.

Art Battle x Kuntsi x Äoy 26.8.2017

Päivän ohjelma | Dagens program 

Rintanappipaja | pins workshop

Asfalttipiirustus | Asfaltteckning 

Dance battle - Tanssikoulu | Danskola Kipinä

Vieraileva tähti | Besökande stjärna 

Äänilevy on ystävä - vinylmaraton

14.00-15.00 DJ Neveready
15.00-15.30 DJ Jukka Karppi
15.30-16.00 DJ El Tero-Teró
16.00-16.30 DJ OnionHarry
16.30-17.00 Kipinän tanssiryhmä
17.00-17.30 DJ Krokotiili
17.30-18.00 DJ Klaus Noise
18.00-18.30 DJ Emmi Sundell
18.30-19.00 DJ Vello Suigussaar
19.00-19.30 DJ Båssanova
19.30-20.00 DJ Masi
20.00-20.30 DJ Poppis
20.30-21.00 DJ Vesa-Matti
21.00-21.30 DJ Frank One
21.30-22.00 DJ Idvelkka

 Art Battle x Kuntsi x Äoy

Viikon kuluttua / Om en vecka 26.8.!

Ryhmäläisten kirjoittamat tekstit

Näyttelyissä on yleensä muodossa tai toisessa tekstiä, joka johdattaa vierailijan näyttelyyn. Art Battle -näyttely ei ole poikkeus. Näyttelyn infotilassa on lyhyet salitekstit, joissa kerrotaan näyttelystä sekä neljän Art Battle -ryhmän kokonaisuuksista. Jos päättää olla lukematta tekstejä, näyttelyn idea ei välttämättä avaudu tai ainakin näyttelykokemus on erilainen. Taideteoksista ja kokonaisuuksista voi toki nauttia ilman, että tuntee tarkemmin näyttelyn taustaa ja konseptia.

12.11.2016 ryhmät esittelivät suunnittelemansa teoskokonaisuudet. Tämän jälkeen oli vuorossa vielä yksi tehtävä. Miten viestiä teemoistaan ja ajatuksistaan yleisölle? Ryhmäläiset saivat kirjoittaa vapaassa muodossa näyttelyn salitekstin eli oman kokonaisuutensa esittelyn. Kirjoituksen ei tarvinnut olla aivan viimeistelty. Museon henkilökunta lyhensi ja muokkasi ryhmien kirjoituksista näyttelyn seinille tulevat salitekstit. Tässä postauksessa pääsette kuitenkin lukemaan kaikkien neljän osallistujaryhmän tekstit juuri siten, miten he ovat sanansa asetelleet. Aloitetaan vaihteeksi ryhmästä 4.

Kuva / bild: Teemu Vaahtera

TEAM 4: Ohitetut unelmat

Työprosessi ideointivaiheessa kohti valmista näyttelyä on ollut mielenkiintoinen. Simo Kuntsin laaja taidekokoelma sisältää mm. valokuvia, grafiikkaa, maalauksia, valokuvia, piirroksia, veistoksia. Prosessin edetessä alkoivat yhteiset tavoitteet hahmottua ja konkretisoitua, ja lopulta ratkaisevat valinnat löytyivät yllättävänkin helposti.

Ideointi ja mind map

Mind map osoittautui hyväksi työkaluksi, jonka avulla ideoimme termejä, jotka kuvailisivat ja tukisivat kokonaisuuden päämäärää. Halusimme näyttelystä selkeän, helposti lähestyttävän ja elämyksellisen. Muita avainsanoja olivat leikkimielisyys, lämpö, huumori ja empatia. Perinteisen luontokuvien sijaan halusimme tavoitella sielunmaisemaa ja mielenmaisemaa. Tavoitteena on innostava näyttely, jossa haluamme välttää liian virallista tunnelmaa.

Kohti teemaa Teosten tulisi toimia sekä yksittäin että tarinallisena jatkumona. Ratkaiseva askel lähti liikkeelle "Unelmia"-ajatuksesta, josta päädyimme sanapariin "Ohitetut unelmat". Unelmat pitävät sisällään paljon: rakkaus, yhdessäolo, yksinolo, tulevaisuus, mahdollisuudet, menneet, nykyiset ja tulevat. Samalla teemassa on tärkeä kytkös Simo Kuntsiin. Hän haaveili taiteilijan ammatista ja tuki nuorten taiteiljoiden unelmia ja arkea ostamalla heidän töitään. Konkreettisesti kokonaisuus alkoi rakentua Juhani Linnovaaran Me Kaksin -teoksen ympärille. Se oli ensimmäinen teos, josta kaikki ryhmässä pitivät. Se auttoi myös kokonaisuuden ja linjan löytämisessä.

  

”Ohitetut unelmat” ja miten haluamme viestiä konseptistamme

Olemme valinneet näyttelyn teemaksi ”Ohitetut unelmat”. Haluamme viestiä näyttelyllämme, että ihmisyyteen kuuluvat unelmat ja kaipaus. Unelmat antavat voimaa, toivoa ja elinvoimaa. Ohitettu unelma voi olla saavutettu tai myös saavuttamaton unelma. Unelmasta luopuminen voi olla kasvun paikka. Toisaalta unelman täyttyminen voi olla hämmentävää. Silloin abstrakti ajatus konkretisoituu ja kaikesta tuleekin todellista. Ohitetut unelmat on teemana monitasoinen ja sitä voi tarkastella menneen, nykyisyyden ja tulevaisuuden näkökulmasta. Unelmat eivät ole vain vaaleanpunaista pumpulia, vaan myös jännitteitä ja ristiriitoja herättävää liikehdintää.

Ohitetut unelmat voisi kiteyttää myös sanomalla : Päättymätön tarina – Never ending story

Kokonaisuuden rakentuessa oli jo selvää, että haluaisimme mukaan jotain muutakin elämyksellisyyttä, kenties muiden aistien ottamista käyttöön näyttelyn kokonaisuudessa. Ne olisivat pieniä mausteita, joilla haluamme täydentää ja tukea näyttelyä.

Olisi hienoa, jos Kuntsille löytäisi juhlavuonna yhä useampi kävijä. Siksi olisi kiva saada mukaan jotain sellaista elämyksellisyyttä, joka toisi museon lähemmäksi myös ennakkoluuloisille.

Tero Laaksosen ”Ohitetut unelmat” –teoksen yhteyteen löytyi luontevasti ajan  musiikilliseen henkeen sopiva Top 10 –lista.

Lisäksi halusimme viestiä kokonaisuudesta myös runon avulla:

”Moon sun 
kuu ja aurinko,
jossei ne satu paistamaan”
(Arto Juurakko)

Teokset ja perustelut

Linnovaara Juhani, Me kaksin 1979

Tämä teos ja tunnelma herättää aistit valppauteen ja herämään johonkin. Unelmat ovat mahdollisuuksia etsiä jotain yötaivaalta ja kulkea kohti aamunkoittoa. Me kaksin varmistamme kuinka yhteen sovimme kulkemaan neuvoilla joita maa ja taivas antavat.

Teos on yhtäaikaa hauska, tummanpuhuva, leikkisä, synkkä, herkkä ja arvoituksellinen. Tunnelmaltaan monikerroksinen ja herättää kysymyksiä. Lähes sarjakuvamainen tunnelma, jossa haluaisi tietää, mitä seuraavassa kuvassa tapahtuu.

Salmenkivi Maiju, Under the shade 2011

Teoksessa on sitä mystistä " jotain".  Työ kiinnitti heti ryhmäläistemme huomion  ja pääsimme sen valinnasta nopeasti yksinmielisyyteen. Teos käy  myös vuoropuhelua Linnovaaran ”Me Kaksin” -teoksen kanssa. Kummassakin työssä ainakin osa unelmaa on unelma rakkaudesta. Kummassakin työssä on pariskunta, mutta Salmenkiven teoksen kolmas hahmo tuo työhön jännitteen ja herättää kysymyksiä. Värimaailma ja tunnelma työssä on yhtä aikaa heleä ja synkkä, toiveikkaan onnellinen ja musertuneen toivoton, riippuen mihin hahmoon katsoja suuntaa huomionsa.

Moni katsoja voi tuntea tässä  paljon ajatuksia, muistoja ja romantiikkaa. Omia kokemuksia elämästään kuinka aikoinaan ”amerikan raudassa” istuen tunsi moottorin syvän värinän iholla. Hiusrasvaa ja huulipunaa, bensan ja pakokaasun tuoksuja, autoradiossa soivat aikakauden iskelmät.

Laaksonen Tero, Ohitetut Unelmat 1979

Tässä työssä on hienoa realismia sekä ajatonta romantiikkaa. Siitä voi visuaalisesti nauttia sisustuksessa sellaisenaan kuvan auton (autojen) kauniine muotoineen ja muuttuvine väreineen. Kauniin valkoisesta autosta ajan saatossa kuoriutuu ruosteen ruokkimat monet hienot värisävyt. Moni katsoja voi tuntea tässä  paljon ajatuksia, muistoja ja romantiikkaa. Omia kokemuksia elämästään kuinka aikoinaan ”amerikan raudassa” istuen tunsi moottorin syvän värinän iholla. Hiusrasvaa ja huulipunaa, bensan ja pakokaasun tuoksuja, autoradiossa soivat aikakauden iskelmät.

Goethem Jan, Van Onnenpyörä 1967

Riehakkaan värikäs teos, jossa on lukuisia yksityiskohtia. Kokonaisuus on runsauden tarjotin, joka lähentelee mielettömyyttä, jopa kaaosta. Teos muistuttaa sirkusmaista onnenkauppaa ja unelmien tavoittelua. Lukuisat yksityiskohdat paljastuvat tarkemmin, kun teosta tarkastelee kiireettömästi.  Onnenpyörä, jossa ei voi aina tietää, osuuko arpa punaiselle vai mustalle.

Pero Luostarinen, Silta

Silta yhdistää menneen ja tulevan, uuden ja vanhan, unelmat ja todellisuuden. Teos on jopa kohtalokas rakenteeltaan. Siinä on samalla haurautta, joka sopii erityisesti toisen teoksen, valtatien pariksi.

Stark Larry May 10th, 1970  

Realistinen ja iskevä teos, väritykseltään yksinkertainen ja koruton. Siinä on valtatie ja vihreä kyltti, jossa lukee: 

"Welcome to Iowa

Have a safe trip

Please obey our traffic laws"

Eli "tervetuloa Iowaan, turvallista matkaa, noudatathan liikennesääntöjämme". 

Joku näkee siinä Amerikan, mikä oli aika monelle suomalaiselle sekin unelma. Ehkä tämä on kuitenkin enemmän henkinen ajatus ja ehkä myös se unelmien tulevaisuuteen kurottava osa: tervetuloa kohti uutta, uusia unelmia, turvallista ja hyvää matkaa.

Teoksessa on myös hyvällä tavalla realistinen ja toiveikas unelma, joka johdattaa ajatukset siihen mitä voi edessä olla. Siinä on liikkuva ja etenevä tunnelma: ei jäädä haikailemaan tai haihattelemaan, vaan mennään kohti asioita, vakaasti, hurjastelematta, mutta kuitenkin päättäväisesti.

Teksti: Marianne Nygård

TEAM 3: Nainen minussa

TEAM 2: Kaamos

Kakkossalin teosten valinnassa innoituksen lähteenä on ollut suomalainen sielunmaisema ja kaamos. Ryhmän kanssa puhuimme siitä, että kaamos ei ole vain ajanjakso, jolloin aurinko ei näyttäydy. Se on paljon muutakin. Ryhmässämme oli kaksi vaihto-oppilasta (Australiasta ja Amerikasta). Heidän havaintonsa vaihto-oppilasajasta ja kokemuksista Suomesta ja suomalaisista, ovat avanneet meille muille ryhmäläisille uuden näkökulman meille ehkä itsestään selvään suomalaiseen mentaliteettiin. He näkevät rauhan ja hiljaisuuden arvoina, joita me suomalaiset emme itse huomaa.

Valitsemissamme teoksissa näkyy teeman ns. fyysinen ja henkinen puoli. Ne ovat tummia ja pimeitä kuten kaamos ja niitä katsellessa herää samoja vahvoja tunteita, joita varmasti kaamos herättää jokaisessa. Valoisa ja vaalea huone tasapainottaa noita tunteita ja tuo teokset voimakkaasti esiin.

Valitsemamme teokset kuvaavat hyvin kaamoksen monipuolisuutta ja sitä, että se ei ole vain jotain mikä näkyy luonnossa, vaan jotain mitä tapahtuu meissä ihmisissä yhtä paljon. Pimeyden keskellä nauttii entistä enemmän valon pilkahduksista. Olivat ne sitten auringonsäteitä, tähtiä, hyviä ystäviä tai hiljalleen palavia tuoksukynttilöitä. 

Ryhmässämme oli kaksi vaihto-oppilasta (Australiasta ja Amerikasta). Heidän havaintonsa vaihto-oppilasajasta ja kokemuksista Suomesta ja suomalaisista, ovat avanneet meille muille ryhmäläisille uuden näkökulman meille ehkä itsestään selvään suomalaiseen mentaliteettiin. He näkevät rauhan ja hiljaisuuden arvoina, joita me suomalaiset emme itse huomaa.

Jan Kenneth Weckmanin teos ”Kuljemme samaa tietä” oli ryhmämme ensimmäinen teosvalinta. Se kuvaa hyvin suomalaista mielenmaisemaa kaamoksen aikana. Teos itsessään näyttää hyvin synkeältä talvimaisemalta, ehkä kaukaisen horisontin takia. Siinä on kuitenkin kaipausta jonnekin kauas; ehkä kotiin, saunaan tai muualle lämpimään. Teoksen nimi kertoo, että monet kokevat ja käyvät samaa henkistä polkua ja kaipaavat yhtä paljon. Se yhdistää meitä ja luo arvostuksen tähän melankoliseen synkeään matkaan kohti parempaa.

Erässä tapaamisessa pohdittua:
Itse olemme kiinnittäneet tämän projektin myötä ympärillä tapahtuviin asioihin ja muutoksiin, niin luonnossa kuin ihmisessä. Toivottavasti myös näyttely herättää kävijät pohtimaan samoja asioita. 
Vaihto-opiskelijat näkevät rauhan ja hiljaisuuden arvoina, joita me suomalaiset emme itse huomaa.
Tänä syksynä on mediassa puhuttu kovasti tanskalaisesta hyggeilystä. Kutsumme näyttelykävijät hyggeilemään omaan näyttelytilaamme…

TEAM 1: Löydä itsesi

Observing Ostrobothnia – Pohjanmaan kulttuuri kohtaa maahanmuuttajat -projektin tavoitteena on tehdä Pohjanmaata ja sen kulttuuria tunnetuksi maahanmuuttajille. Erikulttuuristen yhteisöjen välinen kuilu on kasvanut poikkeuksellisen suureksi, ja ensimmäinen askel kotoutumiseen ja yhteisöllisyyteen lähtee alueen kulttuurista: ympäristöön, sen toimintaan ja toisiimme tutustumisesta.

Tutustuminen lähtee siitä, että tunnemme myös itsemme ja että voimme elää, kuten meidät on luotu. On tärkeää, että jokainen ihminen saa syntymästään saakka löytää itsensä ja saa ilmaista omia tunteitaan ja ajatuksiaan. Häkkilinnut eivät lennä eivätkä näe elämänpolkujen kauneutta. Meidän on annettava tilaa itsellemme ja toisillemme, jotta myös lapsemme saavat elää rauhaisassa ja turvallisessa yhteiskunnassa. Pysähdy tähän hetkeen ja kuuntele itseäsi. Löydä itsesi, jotta voit löytää toisen.

____________________________

Tiedäthän, että Art Battlen voittaja ratkeaa yleisöäänestyksessä. Mikä on sinun suosikkisi?
Näe ja koe näyttely ja toimi kisan tuomarina. Nähdään Kuntsilla!

Kom och se utställningen och medverka som domare i tävlingen! Vem lyckades bäst? Vilket av de fyra utställningskoncepten gör det djupaste intrycket? Art Battle avgörs genom publikomröstnins. Vi ses på Kuntsi!

HUOM! Lauantaina 26.8. ilmainen sisäänpääsy Art Battle -näyttelyyn
OBS! På lördag 26.8. fritt inträde till utställningen Art Battle

Katso päivän ohjelma / Se dagens program:

Art Battle x Kuntsi x ÄOY

Äänten välilaskenta

Art Battlen -ryhmät kisaavat hyvässä hengessä Art Battlen voitosta. Tässä tiukka äänestystulos äänten välilaskennan jälkeen. Jokainen ryhmä ja teoskokonaisuus on saanut mukavasti ääniä ja äänestäjiltä hyvää palautetta. Ryhmät saavat olla työstään ylpeitä.

I Art Battle tävlar grupperna i god anda om segern. Här är det jämna resultatet av mellanräkningen av rösterna. Varje grupp och verkshelhet har fått hyggligt med röster och god respons från de röstande. Grupperna kan vara stolta över sitt arbete.

Oletko nähnyt näyttelyn ja nousiko joku omaksi suosikiksesi?
Har du redan sett utställningen och var det något av bidragen som du tog till favorit?

Kannusta oma suosikkisi voittoon!
Stöd din egen favorit till seger!

#KUNTSIARTBATTLE

Onnea Simolle! Grattis Simo!

I dag är det 104 år sedan Simo Kuntsi föddes. Kuntsi åstadkom en betydande konstsamling, av vilken en del visas på Art Battle-utställningen i andra våningen i Kuntsis museum för modern konst fram till 3.9.2017.
Ytterligare upplysningar om samlaren finns på Kuntsis webbsidor. Klicka här 

Simo Kuntsi syntyi 2.8.1913 Jyväskylässä. Perhe muutti Vaasaan vuoden 1918 sodan jälkeen ja vuonna 1932 Kuntsi valmistui ylioppilaaksi Vaasan suomalaisesta lyseosta. Opinpolku jatkui Helsingin Kauppakorkeaan, josta Simo valmistui ekonomiksi vuonna 1934. Englantiin suuntautuneen opintomatkan ja asepalveluksen jälkeen hän aloitti työt Vaasan Höyrymyllyn myynti- ja mainospäällikkönä. Yli kymmenen vuotta myöhemmin hänestä tuli Höyrymyllyn kaupallinen johtaja ja aikanaan varatoimitusjohtaja. Vaasan Höyrymyllyn siirtäessä pääkonttorinsa Vaasasta Helsinkiin, muuttivat Kuntsit pääkaupunkiin vuonna 1960.

Innostus taiteeseen syntyi kuitenkin Vaasan vuosina. Vaasan suomalaisessa lyseossa Simon ja hänen veljensä Riston piirustuksen opettajana toimi taiteilija Toivo Talvi. Talvi vei luokkansa silloin tällöin tutustumaan taidenäyttelyihin ja sai veljekset innostumaan kuvataiteesta. Sekä Simo että Risto alkoivat maalaamaan innokkaasti, mutta isä Kaarlo ei hyväksynyt haaveita taiteilijan urasta. Taide jäi kuitenkin tärkeäksi osaksi elämää ja taiteenkeräilijä Kuntsista tuli 1950-luvulla, jolloin hankintoja tehtiin sekä Suomesta että ulkomaanmatkoilta. Paikalliset taiteilijat olivat tuttuja jo lapsuuden kodista. Kuntsin perheen jäsenet kuuluivat mm. Vaasan taideyhdistykseen ja Simon isä päätti 1920-luvun puolessavälissä täydentää kodin sisustusta hankkimalla tunnettujen suomalaisten taiteilijoiden teoksia.

Vuonna 1970 Simo Kuntsi sijoitti suomalaisen nykytaiteen kokoelmansa juuri valmistuneen Vaasan kauppaoppilaitoksen tiloihin ja lahjotti kokoelmansa perustamalleen Kuntsin säätiölle. Testamentissaan Kuntsi luovutti loputkin kokoelmansa säätiölle Vaasassa säilytettäviksi sillä ehdolla, että niille järjestetään asianmukaiset, yleisölle avoimet näyttelytilat. Simo Kuntsin kuoltua taidekokoelma oli esillä Vaasan kauppaoppilaitoksella yli kymmenen vuotta, kunnes taideteokset siirrettiin varastoon v. 1997. Vaasan kaupungin valtuusto päätti kunnostaa 20.3.2000 Tullipakkahuoneen modernin taiteen museoksi. Kuntsin modernin taiteen museo avattiin yleisölle helmikuussa 2007. Helmikuussa 2017 avautui Art Battle -näyttely juhlistamaan 10 vuotta täyttävää museota.

Jokaisen Art Battle ryhmän teoskokonaisuus on ryhmänsä näköinen ja lähestymistapa Kuntsin taidekokoelmaan omanlaisensa. Prosessin edetessä useampi kiinnostui Simo Kuntsista henkilönä ja erityisesti pontentiaalisena taiteilijana. Olisiko hän ollut taidekeräilijän sijaan itse kuvataiteilija jos ajat olisivat olleet toiset? Tämä näkökulma säätiön kokoelmaan jäi elämään kaikkien ryhmien lopullisiin teemoihin. Art Battle -näyttelyn kantavana, kaikkia ryhmiä yhdistävänä teemana voi nähdä unelmat.

Jos kiinnostuit enemmän Simo Kuntsista henkilönä ja keräilijänä, kannattaa tutustua teokseen:
Riina Tiitola: Simo Kuntsi. Modernin keräilijän muotokuva. Kuntsin modernin taiteen museon julkaisuja 2. Vaasa, 2006.
Oma postaus kokoelmasta luvassa myöhemmin myös tässä blogissa.

Kuntsin taidekokoelmasta löytyy taiteilija Kauko Lehtisen piirustus päivättynä 2.8.1973, jonka takaa löytyy onnentoivotukset ystävälle, Simo Kuntsille. Tänään on jälleen aika muistaa kokoelman keräilijää. Teoksen nimeä lainaten:
ONNEA SIMOLLE!

Simo Kuntsi 

1913–1984